Hain eilen kirjastosta Andrew Solomonin kirjoittaman kirjan "Keskipäivän Demoni" - Masennuksen atlas. Mystiikkaan viittaavasta nimestään huolimatta teos kertoo asiallisesti masennuksesta ja sen eri ilmenemismuodoista. Kirjoittaja ei ole mikään alan ammattilainen vaan itse vakavan depression toistuvasti sairastanut. Ensimmäinen luku alkaa tosi lupaavasti:

" Masennus on särö rakkaudessa. Ollaksemme rakastavia olentoja meidän on myös oltava olentoja, jotka voivat vaipua menetyksistään epätoivoon, ja masennus on tuon epätoivon mekanismi. Tullessaan se alentaa ihmisen minuuden ja lopulta kuihduttaa kyvyn antaa ja vastaanottaa hellyyttä. Se nostaa sisäisen yksinäisyytemme pintaan ja tuhoaa sekä yhteytemme toisiin että kyvyn sisäiseen rauhaan. .... Täysissä sielun voimissa jotkut rakastavat itseään ja jotkut toisia, jotkut rakastavat työtä ja jotkut Jumalaa: mikä hyvänsä näistä intohimoista voi antaa sen elintärkeän tunteen päämäärästä, joka on masennuksen vastakohta... Tässä rakkaudettomassa tilassa on vain yksi tunne, tunne mitättömyydestä."