Tällä viikolla olen tehnyt mielestäni enemmän kuin pitkään aikaan. Samoin olen tavannut ihmisiä melkein joka päivä. Nyt on olo jo aika turta, kokemuskiintiö on täynnä. Meinasin saunan jälkeen ruveta katsomaan vielä tv:tä, mutta katsoin viisaammaksi tulla tähän koneen ääreen tarinoimaan. Vointini on jotenkin muuttunut tasaisemmaksi, en enää syöksy syviin vihantunteisiin vaan ajatusteni laineet pysyvät oudon matalina. Tuuli on hiljennyt niiden päällä. Mistäköhän se johtuu ? En tiedä. Epäilen, että puhumisella voisi olla siihen vaikutus. Tiistaina kerroin äidilleni avoimesti viime aikojen mielenterveysongelmistani, siis näistä masennusoireista, sekä niiden hoidosta, lääkityksestä ja terapian hausta. Ehkä olen aiemmin suojellut äitiäni siltä tiedolta, kuinka huonosti olen voinut. Sanoin, etten kaikin ajoin jaksaisi olla kotona ja hermostun usein vaimoon ja lapseen. Toisaalta veljelleni en kertonut mitään, kun tänään nähtiin. Mutta ei hänellä varmaan olekaan paljon tekemistä minun masennukseni kanssa, onhan hän melkein viisi vuotta nuorempi. En odota häneltä sen enempää ymmärrystä, ei hän katso aiheelliseksi ihmetellä minun työttömyyttänikään.

Olen jaksanut tehdä kotitöitä ihan levollisella mielin. Se on selvä muutos, koska aiemmin hermostuin helposti vaimon odotuksista. Nyt en saa kiukun puuskaa edes tiskaamisesta, josta en erikoisemmin tykkää.

Toisaalta olen saanut terapiahakemuksen sisään Kelaan lääkärinlausunnon kera, joten siinäkin mielessä olen päässyt eteenpäin kuntoutumisen tiellä. Mitä muuta ? Psykologin kanssa puitiin eilen iltapäivällä isäni lapsuutta. Isällä oli ankea lapsuus, sillä hän joutui aivan pienenä lastenkotiin ja hänet adoptoitiin kauas kotiseudultaan. Sillä voi olla vaikutusta minunkin elämääni. Isä kertoikin kärsineensä monasti masennuksesta. Hoitamattomat psyykenongelmat usein periytyvät lapsille tavalla tai toisella. En kyllä haluaisi tämän masennukseni periytyvän omalle tyttärelleni. Siksi pidän tärkeänä sen hoitamista. Ja kyllä vaimokin saa kärsiä tästä. Itsestäni nyt puhumattakaan.

Huomenna kyllä en järjestä mitään ohjelmaa itselleni. Otan rennosti vaan ja lataan akkuja.