Saattelin juuri pikkutytön joulupäiväunille ja emäntä lähti sulattelemaan jouluruokia ulos. Itse käytän tilaisuutta hyväkseni ja kirjoitan vähän joulupäiväkirjaa.

Aaton aattona kiersin autolla neljässä paikassa viemässä ja hakemassa paketteja, veljen perheen, äidin, isoäidin ja isän kotona. Kilometrejä kertyi melkein 150. Ja kuusen nappasin mukaan veljen metsästä.

Eilen sitten vietettiin perinteiden mukaista aattoa. Vaimo laittoi puuron ja kiisselin pöytään valmiiksi ennen Turun joulurauhaa, sitten päästiinkin syömään. Iltapäiväkahdelta käytiin kirkossa lyhyessä aattohartaudessa, jonka jouduin seisomaan väenpaljouden vuoksi, mutta onneksi se kesti vain parikymmentä minuuttia. Paluumatkalla tyttö nukahti ja sain nauttia tortut ja pullakahvit rauhassa vaimon kanssa. Sen jälkeen menin sitten saunaan pesemään lauteet. Ja tytön herättyä kylvimme koko perhe yhdessä mukavasti. Ohjelma eteni ja seuraavaksi kokoonnuimme joulupöydän ääreen, jota vaimo kehui kovin vaatimattomaksi. Italiansalaatti ja karjalanpaisti puuttui. Mutta oli siinä herkkua monen moista. Itselleni ruoka maistui ihan oikeasti hyvältä.

Tämä nyt on ehkä yksitotista luettavaa, koska näin suomalaiset varmaan keskimäärin viettävät jouluaattoa. Vaimon tiskatessa aloin laulella jouluisia sävelmiä. Tyttö kuunteli hartaana. Aika tarkkaan iltaseitsämältä kannettiin paketit kuusen alle ja tyttö rupesi repimään papereita vanhempiensa avustuksella. Hän sai runsaasti lahjoja, kuten oli odotettavissa. Vanhemmat olivat olleet selvästi tuhmempia. Vaimo oli hiukan pettynyt, kunnei saanut minulta uusia pikkuhousuja ja aika yllättynyt, kun lupasin niiden sijaan viedä hänet hotellilomalle Helsinkiin. Ajattelin, että siitä olisi hänelle iloa, kun saisi tavata ystäviään. Ja kuinka ollakaan hetken kuluttua hänen hyvä ystävänsä soitti ja kyseli kuulumisia. Se tuntui mukavalta yhteensattumalta, vaikka yleensä ajattelen, että sattuma on lyhenne sanoista "sallittu tapahtuma".

Viime yö oli taas vaikea, koska tyttö piti niin kovaa elämää, että muut saimme nukkua vain pätkittäin. Ja aamulla heräsimme väsyneinä ja huonotuulisina. Sellaista se on tämä perhe-elämä.

Lopetan tämän joulun dokumentoinnin tähän.