Vilkaisin juuri kalenteriani ja huomasin siinä merkinnän, että tänään on kevätpäiväntasaus. Eli päivä ja yö ovat nyt yhtä pitkiä. Valo lisääntyy ulkona mukavan nopeasti. Pikku pakkasta vielä pitelee näin aamulla.

Vaimo toi tyttären viereeni kahdeksan maissa. Nukumme siis eri huoneissa toistaiseksi. Vaimo ajoi minut pois vierestään silloin, kun toisen lapsen kriisi huipentui. Oikeastaan nukun paremmin yksin, sillä saan kääntää kylkeä pelkäämättä emännän heräämistä.

"Naiset" lähtivät perhekerhoon ja näin minulla on rauhallinen pari tuntia kotosalla. Pistin jazzin soimaan ja istuin kirjoituspöydän ääreen. Sitä ennen ehdin jo sadatella elämääni pahanpäiväisesti. Ajattelin, että joku syöpäläinen vie kaikki voimani, enkä jaksa pian tehdä enää mitään. Pienetkin puuhat vievät energiaa.

Huomenna menen työkkäriin aloittamaan ohjatun työnhakuprojektin. Saan jonkun työelämävalmentajan siihen tueksi. Pitäisi vissiin vähän koota ajatuksia, mitä työtä oikeastaan haluaisin ruveta hakemaan. Työnhakusuunnitelmaan laitoin kolme vaihtoehtoa: tiedottaja, toimittaja ja dokumentoija. Pääasia on että pääsen tuottamaan tekstiä. Ehkä noista kolmesta kannattaa aloittaa.