Pikkutyttö innostui tänään kuudesta vekkulista karvaturrista, joita hän pääsi tapaamaan isäni luona. Oli ilo nähdä puolitoistavuotiaan reaktioita, kun pennut kiehasivat hänen ympärillään ja kiskoivat mekon helmoista. Hän päätteli, että mekon helmat sopivat hyvin siihen touhuun ja tarjosi niitä kädellään kaikille pennuille. Vietettiin koko ilta maalla lapsuuden kotimaisemissa.

Kuten eilen kerroin, pelkojen tunnistaminen oli merkillisen vaikuttava oivallus. Sen vaikutus tuntuu vielä tänäänkin. En ole niin ärtynyt ja vihainen kuin normaalisti. Itsensä ymmärtäminen tunnetetasolla vaikuttaa näköjään mielialaan näin selvästi. Mutta kauan se kesti, ennenkuin sain siitä kiinni. Usein on vaikea tunnistaa ja nimetä näitä pelkoja, kun päällimmäisenä tuntuu vain vihaa ja ärtymystä. Viha on jonkinlainen suojamekanismi. Ihminen yrittää suojautua pelottavilta asioilta vihalla ja ärtymyksellä. Kaikesta päätellen tähän pelko-viha kierteeseen joutuvat myös kokonaiset kansat, kuten esimerkiksi Israelilaiset ja Palestiinalaiset ovat joutuneet.