Tähän on tultu, lauantai-iltaan ilman kummempia juhlallisuuksia. Saunoin tytön kanssa. Hän viihtyy jo hyvin löylyssä. Vaimo ei välitä saunomisesta, joten ihan mukavaa saada uusi kaveri siihen hommaan. Tosin tänään meni vähän itkun puolelle, kun en ymmärtänyt lapsen oikkuja, mutta eihän se niin vakavaa ole.

Tämä viikko oli monella tavalla poikkeava. Ensinnäkin emäntä sairasti flunssaa koko viikon, mikä teki elämästä aika rajoittunutta. Anoppi ja appiukko kävivät kääntymässä. Sekin visiitti meni vähän plörinäksi, kun dementoitunut appi kuseskeli vessan lattialle ja anoppi väsyi siihen hommaan. Saa nähdä, kuinka kauan hän jaksaa hoitaa miestään kotona. On se rankka joutua omaishoitajaksi vanhoilla päivillään. Koska tuo alzheimerin tauti on perinnöllistä, pelkään saavani saman kohtalon, jos pysymme vaimon kanssa yhdessä niin kauan.

Kurssista mainittakoon senverran, että ainakin takapuoli tuli turkasen kipeäksi. Tänään olen napsinut särkytabletteja pariin otteeseen. Henkisellä puolella huomasin jääneeni hiukan oudoksi linnuksi ryhmässä teoreettisen suuntautuneisuuteni vuoksi. Muut olivat enemmän käytännön ihmisiä. Ammatinvalintatestit viitoittivat minulle tietä lääkäriksi, tutkijaksi, psykologiksi, tähtitieteilijäksi :-), ympäristönsuojelijaksi, sosiaalityöntekijäksi, elintkeinoasiamieheksi, koulutussuunnittelijaksi, yrityslakimieheksi tai toimittajaksi (Jes!). Ensi viikolla rupean sitten miettimään, mihin paikkaan yrittäisin päästä työkokeiluun, kun muut opettelevat Windowsin ja Officen käyttöä.